Ulkosuomalaisen tarina: Eeva-Maria Rotterdamista

Eevis

1) Kuka olet ja mitä teet?
Olen Eeva-Maria, 28-vuotias ulkosuomalainen. Asun jo neljättä vuotta Rotterdamissa Alankomaissa ja työskentelen sosiaalikuraattorina Suomen merimieskirkon palveluksessa.

2) Miten olet päätynyt Hollantiin?
Päädyin Hollantiin ihan rehellisesti työn perässä. Koskaan en ollut osannut kuvitellakaan joskus asuvani tässä maassa. Lähdin Suomesta alunperin vuodeksi Lyypekkiin merimieskirkolle vapaaehtoistyöhön ja sillä samalla reissulla olen jo ollut yli neljä vuotta.

3) Mitkä asiat aluksi yllättivät, oudoksuttivat tai ärsyttivät uudessa kotimaassasi?
Kun muutin Saksasta Hollantiin, monet kysyivät, onko Rotterdam erilainen kuin Lyypekki. Helppo oli vastata, että on, on se erilainen aika paljonkin. Mutta niiden eroavaisuuksien nimeäminen olikin jo sitten vähän hankalampaa. Rotterdam eroaa monikulttuurisuudellaan (kaupungissa asuu 160 eri kansallisuuden edustajia) ja koko kaupungin fiilistä leimaa Euroopan suurin satama. Alkuun ärsytti (ja välillä ärsyttää vieläkin) hollantilaisten pihiys, suorapuheisuus (vittuilu on sallittua) ja se, että ”aina” on pakko saada olla oikeassa.

Rotterdam 4

4) Mitkä ovat kotikaupunkisi parhaat puolet?
Rotterdamin parhaat puolet ovat mielestäni juuri ne monikulttuurisuus ja sataman läheisyys. Monikulttuurisuus on saanut aikaan sen, että maahanmuuttajiin on totuttu. Kukaan ei katso kieroon, kun et osaa asioida hollanniksi, vaan paikalliset sujuvasti vaihtavat englantiin useimmissa tilanteissa. Sataman läheisyys tuo merellisen tunnelman, laivat saapuvat ja lähtevät ja vanhat satamamakasiinit muistuttavat ajasta, jolloin täältä lähdettiin sankoin joukkoon Amerikkaan paremman elämän toivossa.

5) Miten koet sopeutuneesi uuteen asuinmaahasi ja mitkä ovat olleet tärkeitä tekijöitä sopeutumisessa?
Työskenten pääasiassa suomalaisten kanssa, suomeksi. Myös suurin osa ystävistäni on suomalaisia maahanmuuttajia. Jos se unohdetaan niin olen mielestäni sopeutunut hyvin. Tärkeää on hyväksyä se, että tässä elämä on ja näillä spekseillä mennään eteenpäin. Sisälämpötila on viileämpi kuin Suomessa ja rappukäytävät ovat jyrkkiä ja kapeita, mutta tähän elämäntyyliin on nyt sopeuduttava. Helpompi on olla, kun ei keskitu niihin itseä häiritseviin asioihin ja kohta jo huomaa tottuneensa niihin asioihin.

6) Pärjääkö Hollannissa englannin kielellä? Kuinka vaikeaa/helppoa paikallisen kielen opetteleminen on?
Hollannissa pärjää todella hyvin englannin kielellä. Pidempään viipyville suosittelen kuitenkin ainakin alkeiskurssia kielen opettelemiseksi. Se, että huomaa ymmärtävänsä katukylttejä ja ravintolan ruokalistoja yms. edistää kummasti omaa viihtyvyyttä. Hollannin kieltä on mielestäni helppo oppia vähintäänkin ymmärtämään, jos on yhtään pohjaa saksasta ja ruotsista. Tämä tosin on saanut aikaan sen, että itse olen unohtanut kokonaan vähätkin ruotsin- ja saksankielen taitoni.

Rotterdam 2

7) Kaipaatko jotain Suomesta?
Kaipaan Suomesta perhettä ja ystäviä. Sitä, että voisi mennä joskus vain pistäytymään sunnuntai-iltapäiväksi äidin ja isän luo. Huomaan toisinaan kaipaavani myös sitä fiilistä, että asiat olisivat ”helppoja” ja osaisin automaattisesti lähteä etsimään esimerkiksi ruokasoodaa leivontahyllyltä, eikä vaikkapa siivoustarvikkeiden joukosta. Juhannuksen aikoihin iskee aina nostalgiakaipuu Suomen kesään. Ja tietysti, ruokakaupoista kaipaan viiliä. Äitini ostaa sitä nykyään jo aina valmiiksi jääkaappiin, kun tietää minun olevan tulossa käymään.

8) Miten ulkomailla asuminen on muuttanut sinua?
Ulkomailla asuminen on varmasti muuttanut aika paljonkin. Ymmärrän, miten hankalaa on joskus yrittää hoitaa asioita vieraalla kielellä. Siis viedä vaikka autoa korjaamolle tilanteessa, jossa et ymmärtäisi asiasta hönkäsen pöläystä edes suomeksi. Mutta koen tulleeni myös vahvemmaksi. Kysyvä ei tieltä eksy ja uusien haasteiden kohdalla on parempi mennä vain tulta päin. Kyllä ne sitten neuvovat – on hyvä asenne ja hölmöilyt voi aina pistää sen piikkiin, että olet vähän urpo ulkomaalainen.

9) Miten suomalaisuus näkyy sinussa?
Suomalaisuus näkyy aika voimakkaastikin. Kotoa löytyy Iittalaa, Pentikiä, Artekia ja Marimekkoa. Koskaan en varmaan Suomessa asuessa olisi päätynyt ostamaan Artekin tuoleja ruokapöydän ympärille. Kuuntelen myös aika usein Radio Suomea nettiradion kautta ja katson suomalaisia TV-ohjelmia. Suomi on myös koko ajan ollut se kotimaa, jonne jossain vaiheessa vielä palaan.

Rotterdam 3

10) Mitä vinkkejä antaisit Hollantiin muuttoa suunnittelevalle?
Hollanti on helppo maa ulkomaalaisille, ei tarvitse turhaan jännittää tänne muuttoa. Samaan aikaan kannattaa varautua siihen, että käytännön järjestelyt vievät oman aikansa. Pankkitili, kaasu- ja sähkösopimukset, nettiliittymä, autovakuutukset… Kaikki asioita, jotka kyllä järjestyvät aikanaan, mutta kärsivällisyyttä pitää olla juostessa virastosta toiseen ja etsiessä juuri oikeanlaisia papereita. Mutta kun käytännön asiat ovat kunnossa, ollaan jo voiton puolella. Tänne on helppo sopeutua.

11) Kolme lempipaikkaani Rotterdamissa.
1. Maas-joen ranta. Käyn usein lenkillä Maas-joen rannassa haistelemassa merituulta ja katselemassa laivoja.
2. Keskustan terassit aurinkoisina päivinä, ovat aina täynnä, ihmiset hyvällä tuulella ja elämä hymyilee.
3. Markthal, eli Rotterdamin kauppahalli – kaupungin ylpeyden aihe ja mahtava eri makujen ja tuoksujen sekamelska modernissa kuoressa.

Mainokset