Koti-ikävä


Istun junassa välillä Turku-Toijala. Olen juuri viettänyt ihanan päivän opiskeluajoilta peräisin olevan ystäväni seurassa. He ovat paluumuuttajia, jotka kahdeksan ulkomaanvuoden jälkeen asettuivat heille ennestään tuntemattomaan Turkuun. Konduktöörin kuulutus ”kaunista kesäiltaa, hyvät matkustajat!” saa minut yhtäkkiä puhkeamaan itkuun. Aivan niin kuin kyynelehdin viikko sitten kävellessäni läpi Kluuvin, josta kuljin tuhansia kertoja niiden 14 vuoden ajan, jolloin opiskelin ja työskentelin viereisessä tiedekunnassa. 

Junan ikkunan takana ohi vilisi satakuntalainen peltomaisema, joka ei edes ole minulle mitenkään tuttu toisin kuin keskisuomalaiset harjut, jotka tunnistan ensivilkaisulla. Silti jokin tilanteen tuttuudessa ja ennen kaikkea äidinkielisen kommunikoinnin helppoudessa läpäisi pinnan ja sai minut kyyneliin. 

Tämä oli vasta toinen kerta 4,5 vuoden Saksassa asumisen jälkeen, kun koin akuutin koti-ikävän vihlaisun. Edellinen kerta oli kolme vuotta sitten. Silloin olin juuri väitellyt tohtoriksi ja juhlinut sitä perinpohjaisesti läheisimpien ystävieni ja työtoverieni kesken. Seuraavan päivän tunnemyrsky katsellessani laivan ikkunasta horisonttiin jäävää Kauppatoria oli aivan ymmärrettävää. Taakse jäi yksi elämänvaihe ja kaikki siihen kuuluneet ihmiset varsin konkreettisella tavalla. 

Huomaan astuneeni ulkosuomalaisen ansaan. Kesä-Suomi on ihana. Siellä paistaa aurinko, ihmiset hymyilevät toisilleen, torilta saa tuoreita marjoja ja tuuli humisuttaa lempeästi puiden latvoja verkkaan hämärtyvässä illassa. Se hämärryttää muistot arki-Suomesta. Loskassa rämpiminen, talven loppumaton pimeys, autius ja näköalattomuus liudentuvat kesä-Suomen todellisuuden edessä. Ystäväni lapsille kesä-Suomi oli ainoa Suomi, jonka he tunsivat. Kaksi kolmesta heistä ei ollut koskaan käynyt Suomessa marraskuussa. Eikä ensimmäinen talvi ole ollut heille linnunlaulua ja  välitöntä sopeutumista. 

Elämä Suomessa olisi helppoa, tuttua ja turvallista. Tuttua tosin vain minulle, ei romanialaiselle miehelleni tai Saksassa syntyneelle ja kasvaneelle lapselleni, joka tuntee vain kesä-Suomen. Tiedän toki miten ahtaaksi ja vihamieliseksi ilmapiiri on julkisen keskustelun perusteella viime aikoina mennyt. Mutta se ei rajoitu vain Suomeen, koko Eurooppa on nyrjähtänyt. Tulevaisuudenuskon aikakausi on kaikkialla jäähyllä. Juuri nyt idylliä ei löydy Suomesta eikä muualta. Olen sitä paitsi jo valinnut lähtemisen tien. Haluan jatkaa matkaa eteenpäin enkä palata lähtöruutuun, ainakaan vielä. Silloin on vain kestettävä vihlaisut, joita irtirevityt juuret aika ajoin tuottavat. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin sopii hyvin Rauli Badding Somerjoen Laivat (Spotify-linkki tässä)

Mainokset

4 thoughts on “Koti-ikävä

  1. ”Ulkosuomalaisen ansa” on ihana ansa. Miten mahtavaa onkaan, että koti-Suomessa on niin mielettömiä ihmisiä, tuoksuja ja elämää, että niiden vuoksi saa ikävää tuntea. Niin sen kuuluukin olla.

    Ja, ehkä se on juuri niin: kukin oman tiensä valinnut, kukin sopeutuu siihen, mikä milloinkin parasta itselleen on, vaikkei sitä etukäteen voikaan tietää.

    Ihanaa Suomi-lomaa teille! Ottakaa utopiasta, nostalgiasta ja taianomaisista kesäilloista kaikki irti, mikä ikinä lähtee. Niitä on sitten parhautta muistella, kun sekä P-Saksassa että utopialandia-Suomessa sataa kaatamalla räntää. 🙂

    Liked by 1 henkilö

  2. Hei! Etsin suomalaisten kirjoittamia blogeja hakusanalla Romania, ja löysin tänne. Asun Prahassa romanialaisen poikaystäväni kanssa. Paljon näitä samoja juttuja olen pohtinut… Koti-ikävä iski kunnolla 2,5 vuoden jälkeen. Tai oikeastaan sellainen Suomi-ikävä…. Toisaalta elämä on niin hyvin asettunut tänne, ja keski-Eurooppa on kivasti puolessa välissä Romaniaa ja Suomea 😀

    Tykkää

    • Moi! Kiva kuulla muistakin suomalais-romanialaisista pareista 🙂 Suomi-ikävä tulee ja menee, se on jotakin sielun syvävirtaa joka välillä pulpahtaa pintaan. Siitäkin huolimatta että järjen tasolla – ja usein myös tunnetasolla – on hyvä olla siinä maassa jonka on kodikseen valinnut.
      Täytyykin käydä kurkkaamassa sun blogia.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s