Mitä kaipaan Suomesta?

2014-10-07 14.13.07

Kun kaverit Suomesta saapuvat kylään, he aina kyselevät, mitä voisivat tuoda tuliaisina. Mitä haluat Suomesta? Jotkut ovat kysymättäkin kantaneet salmiakkia, kun sillä on maine niin tyypillisenä suomalaisena tuotteena, jota ei muualta löydy. Mutta Pohjois-Saksa on erikoisuus, täällä kauppojen hyllyt notkuvat lakritsia ja salmiakkia. Jonkinlaista mustaa makeaa saa ihan jokaisesta kaupasta ja siellä täällä tulee vastaan suomalaisiakin tuotteita. Pandan lakua löytyy joistakin luomukaupoista ja Leafin Wanhan ajan lakua lähi-Edekastani. Siellä on satunnaisesti myynnissä myös Juustoportin Vuohengruyerea. Varsinainen aarreaitta on tietenkin suomalainen merimieskirkko, jonka kaupasta käyn täydentämässä Fazer- ja sinappivarastoja. Juustonaksuja sinne tilattiin sen jälkeen, kun ruinasin niitä riittävän kauan. Pakastettuna löytyy karjalanpiirakoita, ruisleipää ja leipäjuustoa. Joten harvoin osaan vastata suoralta kädeltä kysymykseen siitä, mitä haluaisin tuliaiseksi Suomesta. Oikeastaan kaikkia ruokajuttuja, joista erityisesti Suomessa pidän, löytyy täältäkin.

2016-04-09 20.09.53

Viimeisimmiltä vierailtani olen toivonut tummia hapankorppuja, joihin ihastuin viime kesän lomalla. Lapselle xylitol-pastilleja ja D-vitamiinitabletteja. Suomalaiset naistenlehdet ilahduttavat aina. Niitä kierrätetään ahkerasti kaveripiirissäni. Hiirenkorville selailtu suomenkielinen aikakauslehti on takuuvarma hitti, jos kyläilen toisen ulkosuomalaisen luona. Ja muukin lukeminen äidinkielellä. Saksansuomalaiset ovat jopa perustaneet Facebookiin kirjakirppiksen, jossa pokkarit vaihtavat omistajaa alta aikayksikön.

Viime kesänä reissasimme Suomeen autolla ja palatessa se oli täynnä kaikenlaista sälää, mikä saattaa huvittaa Suomessa asuvaa. Oli tyynyä, mattoa, Arabian astioita. Kaikki sellaista tyyliä tai kokoa mitä Saksasta ei vaan löydy. Lapselle roudasin perheenjäseneltä perityn ison laatikollisen Brion junarataosia, mummin huumassa ostamia lelukasoja ja tietenkin pohjoismaisia lastenvaatteita. Olen aikamoinen alehaukka ja pidän erityisesti tiettyjen suomalaisten ja ruotsalaisten merkkien laadusta ja tyylistä, joten hankin lapselle aina paljon vaatteita alelaareista ja outleteistä Suomen-reissuilla. Marimekon ja Nanson outletit ovat must-kohteet aina Helsingissä käydessä.

Viime kädessä en kaipaa Suomesta materiaa, vaan ihmisiä ja paikkoja, joihin on kerrostunut muistoja. Kaipaan joskus aikaan, jota ei enää ole. Entisen työpaikan kahvihuoneeseen niiden työkavereiden seuraan, joiden kanssa jaoin monta tärkeää vuotta, mutta jotka eivät enää itsekään työskentele samassa paikassa. Kaipaan Yrjönkadun uimahallia, jossa viikottain vesijuoksimme ja paransimme maailmaa ystävän kanssa, joka ei hänkään enää asu Suomessa. Kaipaan tuomiokirkon portaita kevätauringossa, kaipaan piknikkejä Suomenlinnassa, kaipaan huolettomia päiviä tiedekunnan viereisessä kuppilassa, jotka kääntyivät parhaassa seurassa illaksi ja yöksi. Yliopistovuodet olivat elämässäni ratkaisevaa aikaa. Silloin itsenäistyin, hitaasti ja tuskallisesti ja mutkien kautta. Silloin loin ystävyyssuhteet, jotka ovat osoittautuneet pysyvimmiksi ja pitkäaikaisimmiksi elämässäni. Noihin vuosiin mahtuu myös paljon rankkoja asioita, joita en haluaisi enää uudestaan käydä läpi. Ja kuitenkin nekin ovat muovanneet minut sellaiseksi, joka olen nykyään. Parhaimmat muistot Suomesta ovat eletyn elämän hetkiä, joihin toviksi kiteytyi onni. Ne hetket ovat jo kiitäneet ohi eikä niitä voi toisintaa. En kaipaa takaisin Suomeen noiden muistojen vuoksi. Viimeiset neljä vuotta olen luonut uusia muistoja ja kokenut uusia onnenhetkiä Hampurissa. Niitäkin tulen jossain vaiheessa elämääni muistelemaan haikeana. Matka on kuitenkin vielä kesken.

Advertisements

8 thoughts on “Mitä kaipaan Suomesta?

  1. Minä myös kaipaan eniten ystäviä ja perhettä, sukua. Luonnollisesti. Jos tuotteista puhutaan, niin enää pyydän tuomaan vain xylitolpastilleja ja purukumia ja ruispaloja. Kaikkea muuta saa täältä. Suomenkieliset lehdet itselle ovat mieluista luettavaa ja lapsille saisi tuoda suomenkielisiä kirjoja.

    Tykkää

    • Mäkin toivon yleensä lapselle kirjoja, jos lahjatoiveita kysytään. E-kirjat on taas itselle tosi kiva tapa päästä käsiksi uutuuskirjoihin heti. Mutta lehtiä ei ole niin mukava selailla tabletilla. Hmm, pitäisköhän vaan tilata joku lehti Suomesta kotiin?

      Tykkää

  2. Voi miten hyvin kirjoitettu tuo viimeinen kappale! ❤ Samanlaisia ajatuksia täälläkin.

    Me käydään myös AINA Marimekon tehtaanmyymälässä, jos vain mitenkään ehditään – ja sen lisäksi myös jotakuinkin jokaisessa Marimekon normiputiiiissa… Ne lastenvaatteet ovat aivan ihania ja pojan vaatekaapissa lähes ainoita, joita en ole ommellut itse. Onneksi me ollaan käytännössä aina Suomessa alennusmyyntien aikaan! Ja lehdistä puheenollen mulle on tullut tänne jo vuosia deko ja Glorian ruoka&viini. Kyllä tilaaminen musta kannattaa, vaikka postikulut onkin aika suolaiset. On niin kivaa kun lehti löytyy postilaatikosta! En pääse yli enkä ympäri siitä, että saksalaiset lehdet on täysiä murheenkryynejä. Peukku alas!

    Tykkää

  3. Hampurissa on kyllä hyvä olla noiden elintarvikkeiden osalta. Ihan perusmarketistakin löytyy paljon kaikkea, ja muuten auttaa merimieskirkko. Itse kaipaan ruoan osalta eniten jäätelöä. Classic on lempijäätelöni, paljon parempaa kuin esim. Magnum, mutta jäätelöä ei voi valitettavasti tuoda tuliaisena.

    Oikeasti eniten kaipaan Suomesta perhettä ja luontoa. Perhe käy onneksi aika usein myös Saksassa minun luonani. Suurkaupungin vilskeestä olisi kiva välillä päästä suomalaiseen metsään tai järven rannalle. Saksassa nuo luontopaikat tuppaavat olemaan varsin täynnä ihmisiä ainakin hyvällä säällä. Meillä ei ole autoakaan, joten pääsemme vain sellaisiin paikkoihin, joihin pääsee julkisilla.

    Tykkää

    • Onneksi julkisillakin pääsee sekä merenrantaan (vaikka Travemünde) että metsään (Niendorfer Gehege). Mut hei jäätelö, enpä muistanutkaan että Suomessa olen aina ihan haltioissani jäätelölaarien äärellä. Pari vuotta merimieskirkon joulubasaarissa on ollut salmiakkijäätelöpuikkoja ja mähän olen tietysti suurkuluttanut niitä.

      Tykkää

  4. Hieno kirjoitus! Samoja asioita pohdin aika ajoin itsekin ja Suomesta on kavereiden ja vanhempien lisäksi ikävä tiettyjä paikkoja, kuten juurikin mainitsemaasi Helsingin tuomiokirkon portailla istuskelua aurinkoisella kelillä sekä Iso-Roban laamabaaria 🙂 Aineellisista asioista puolestaan värillisiä turkinpippureita ja Sirkusaakkosia pitää aina tuoda suomireissuilta tänne Venetsiaan. Täältä löytyy onneksi Pandan lakritsia useammasta paikasta ja tanskalaista ”salmiakkia”, jotka auttaa ensihätään!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s