Kevät on tänä vuonna antanut odotuttaa itseään. Krookuksia, tulppaaneita ja muita kukkasia on toki puskenut maan pinnalle jo kuukausi sitten ja ruohohan täällä on vihreää läpi talven, mutta lämpötilat ovat pysytelleet sitkeästi alle kymmenessä asteessa. Perjantaiaamuna mittari näytti nollaa ja oli pakko kietoutua talvitakkiin. Mutta sunnuntai-iltapäivänä lämpötila oli karannut jo lähelle kahtakymmentä astetta. Tänään takkia ei tarvinnut ollenkaan. Valo ja lämpö saavat minussa aikaan sen, että olen koko päivän kehrännyt kuin kissa. Voi miten ihanalta auringonsäteet taas tuntuivatkaan paljaalla iholla!
Lähikauppa houkuttelee hankkimaan parvekekukat ruokaostosten lomassa. Saksalaiset parvekkeet ovatkin varsin vehreitä.
Parhaillaan eletään sitä hassua vaihetta, joka tulee joka kevät ja syksy: puolet vastaantulijoista kulkevat talvitamineissa ja toinen puoli iloisesti sandaaleissa. Mitä pitempi ja kylmempi talvi on, sitä vahvemmin keväthuuma tuntuu iskevän. Muistan Québecistä, että osa opiskelijoista pukeutui jo naruolkaintoppiin, kun ulkona oli vielä lumikinoksia (siinä maailmankolkassa lumikinoksia riittää pitkälle toukokuuhun).
Tänään olen korkannut pyöräilykauden ja parvekekauden. Kävin kahvilla lähistön kahvilassa, jonka edessä kasvaa kirsikkapuita. Arvelin oikein, sain nauttia kahvini täydessä kukassa olevien kirsikkapuiden katveessa. Edes aamuinen sadekuuro lasta päiväkotiin vietäessä ei harmittanut. Sehän oli vain lämmintä kevätsadetta. Tätä onnea ei helposti horjuteta.
Puolivälissä 
Ihana kevätpostaus! Cafe May lienee tuo kahvila, muutaman kerran tullut istuttua noissa maisemissa 🙂 Mun pyöräilykausi alkoi kanssa viime lauantaina, täällä oli tosi aurinkoista ja nättiä, kuten tänäänkin. Mut silti vielä Suomen mittakaavassa, ei täällä mikään vielä kuki, kadut vaan pöllyää.
TykkääTykkää
Instagram onkin viime aikoina täyttynyt myös suomalaisten keväthuumasta 🙂 Joo, on Café May, siellähän mekin ollaan yhdessä istuskeltu.
TykkääTykkää