Maailman paras piirakkapohja

Hiljattain kirjoitin siitä, miten paljon sopeutumiseen vaikuttaa se, että oppii luovimaan sujuvasti uudessa asuinympäristössään ja löytää kaipaamansa tuotteet suuremmitta ponnisteluitta. Pohjois-Saksan kauppojen elintarvikevalikoima on varsin lähellä Suomea, täältähän löytyy vaikkapa salmiakkia ja lakritsia ihan joka paikasta. Mutta joitain asioita en ole onnistunut bongaamaan. Yksi sellaisista on piirakkataikina. Suomessa ostin aina pakasteesta sitä ihanaa perunaa sisältävää valmistaikinaa. Täällä kolusin kaikkien markettien pakastehyllyt tuloksetta. Vasta hiljattain hoksasin puusilmäisyyteni,  piirakkataikinaa löytyisi tuoretuotteena kylmähyllystä… Mutta enää en sitä tarvitse, sillä olen löytänyt reseptin maailman parhaaseen suolaisen piirakan pohjaan! Jossain vaiheessa en yksinkertaisesti leiponut suolaisia piirakoita ollenkaan, sillä en voi sietää niitä jauhoista, voista ja vedestä tehtyjä perustaikinoita, jotka hajoavat käsiin eivätkä edes maistu miltään.

Tämän piirakkapohjan salaisuus on yhtäältä rahkassa, joka antaan taikinaan mehevyyttä ja toisaalta spelttijauhoissa, joissa on vehnäjauhoja enemmän makua. Saksassa speltti (Dinkel) on suurin piirtein sama kuin Suomessa ruis. Sitä on ihan joka puolella. Spelttileivät ovat peruskauraa ja meidän aamiaismuromyslimme on sekoitus kauraa ja spelttiä. Mutta pitemmittä jaaritteluitta tässä piirakkapohjan resepti, joka on peräisin Glorian Ruoka ja viini -lehdestä kymmenen vuoden takaa:

100 g voita
5 dl spelttijauhoja
1 tl suolaa
250 g rahkaa

Nypit voi, jauhot ja suola keskenään. Sekoita lopuksi rahka joukkoon. Painele piirakkataikinan pohjalle tai säilytä tunnin verran jääkaapissa, jos haluat kaulittavamman version. Tästä määrästä riittää melkein uunipellilliseen ohehkoksi kaulittuna. Jos haluat sopivan määrän normaalikokoiseen pyöreään piirakkavuokaan, niin vähennä aineksista ainakin viidennes (esim. 80 g voita, 4 dl jauhoja, 200 g rahkaa).

Eilen tein olut-sipulipiirakan (hauduta sipuleita oluessa kera hunajan ja timjamin kunnes neste on melkein haihtunut, kippaa piirakkapohjalle ja ripottele päälle Gruyere-juustoa), mutta yksi ikisuosikkini ja aina kehuja keräävä versio on kinkku-aurajuusto-paprika-täyte. Päälle juustoraastetta ja muna-kermaseosta ja avot! Kunhan kevät vihdoin saapuisi, niin teen ehdottomasti taas parsapiirasta. Toistaiseksi kelit ovat vielä niin kylmät, että parsakausi ei taida alkaa tämän kuun puolella.